Vuoden 2019 toimintakertomus

Enköpingin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen.
Enköping 1.6.2020. Tarja Cucevic-Björkenö.

Hitta på sidan

Tausta

Ruotsi sitoutui vuonna 2000 noudattamaan Euroopan neuvoston kansallisia vähemmistöjä koskevaa puitesopimusta sekä alueellisten ja vähemmistökielten eurooppalaista peruskirjaa. Siinä yhteydessä vähemmistöpolitiikasta tuli oma politiikan ala Ruotsin valtion budjetissa. Vähemmistöpolitiikan kokonaisvaltaisena tavoitteena on suojella kansallisia
vähemmistöjä ja vahvistaa niiden vaikutusmahdollisuuksia sekä tukea historiallisia vähemmistökieliä siten, että ne pysyvät elävinä.

Hallitus esitteli vuonna 2009 uudistetun vähemmistöpolitiikan ja siihen kuuluvan vähemmistöpoliittisen strategian, kolme vähemmistöpoliittista osa-aluetta sekä kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistöpolitiikkaa säätelevän lain (2009:74 vähemmistölaki). Laki on voimassa koko Ruotsissa ja merkitsee vähemmistökielten suojelua ja edistämistä.
Kansallisilla vähemmistöillä on oltava mahdollisuus säilyttää ja kehittää kulttuuriaan, ja hallintoviranomaiset ovat velvollisia tiedottamaan vähemmistöjen oikeuksista ja antamaan heille vaikutusvaltaa omissa kysymyksissään.

Vähemmistölaki uudistettiin 1. tammikuuta 2019 siten, että oikeuksia ja velvollisuuksia vahvistetaan lisää. Kunnat ja alueet ovat nyt esimerkiksi velvollisia asettamaan tavoitteet ja suuntaviivat vähemmistöpoliittisille työlleen. Vähemmistöpolitiikan valvontaviranomaisina toimii Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät.

Enköpingin kunta kuuluu kunnanvaltuuston 14.6.2011 tekemän päätöksen (KF § 70 2011-06-14) nojalla vuodesta 2013 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Ohjesäännön 2:14 mukaan kunnanhallitus johtaa ja koordinoi työtä, joka on seurausta kunnan velvollisuuksista suomen kielen hallintoalueena.

Kunnalla on erityisvastuu suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin suojelussa ja edistämisessä. Äidinkielen puhuminen ja kulttuurin puolustaminen ei ole kansallisten vähemmistöjen etuoikeus, se on oikeus.

Suomen kielen hallintoalueena työtehtäviimme kuuluu muun muassa:

  • saavuttaa henkilöstöä, jotka osaavat suomen kieltä
  • suunnitella ja järjestää neuvonpitoja
  • kartoittaa, onko kunnan hallintoelimissä suomen kieltä taitavia henkilöitä, jotka
    haluavat käyttää osaamistaan toimessaan
  • tarjota kunnallista tiedotusta suomen kielellä
  • tarjota suomenkielistä vanhustenhuoltoa ja esikoulutoimintaa
  • tarjota suomalaista kulttuuria, kuten suomenkielisiä kirjoja kirjastossa, suomalaisia
    elokuvia ja musiikkia, luentoja ym.

Suomi ja suomen kieli yhdessä suomalaisen kulttuurin kanssa ovat osa Ruotsin kulttuuriperintöä. Se on pääsyynä Ruotsin kuntien liittymiselle suomen kielen hallintoalueeseen. Kun puhumme kansallisista vähemmistöistä, puhumme ruotsalaisista sillä erolla, että he haluavat säilyttää kielensä ja kulttuurinsa.

Enköpingin kunnassa asuu 5 109 henkilöä, jolla on suomalainen tausta (kolme sukupolvea), mikä vastaa 11,5 prosenttia 44 429 henkilöä kattavasta väestöstä. Suomessa syntyneiden lukumäärä yhdessä henkilöiden kanssa, joilla toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa (kaksi sukupolvea,) on 2 843 henkilöä. Enköpingissä asuu 464 (7,41 %) Suomessa syntynyttä henkilöä, jotka ovat täyttäneet 70 vuotta. Arvion mukaan Ruotsissa asuu noin 600 000 ruotsinsuomalaista.

Ruotsinsuomalaiset

  • Tunnustettu kansallinen vähemmistö Ruotsissa
  • Ruotsinsuomalainen on Ruotsissa asuva henkilö, jolla on juuret Suomessa.
  • Oma lippu, kaksi kulttuuria ja kieltä

Ruotsinsuomalaisilla on myös oma kansallispäivänsä 24. helmikuuta, jota juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. 24. helmikuuta valittiin, koska se oli Carl-Axel Gottlundin syntymäpäivä. Hän oli suomalainen kansanperinteen kerääjä ja kulttuuripoliitikko, joka vuonna 1830 perusti Ruotsin ensimmäisen Suomi-Seuran Tukholmaan. Vuodesta 2014 ruotsinsuomalaisilla on myös oma Andreas Jonassonin suunnittelema virallinen lippunsa.

Kunnan suomenkielinen neuvonpito, yhteistyö, Tukholman lääninhallitus
ja Suomen suurlähetystö

Enköpingin kunnan suomen kielen neuvonpito on kunnan ja Enköpingin ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajien välinen neuvonpitofoorumi, joka kokoontuu neljästi vuodessa. Neuvonpidon puheenjohtajana toimii kunnallisneuvos Ulrika Ornbrant ja varapuheenjohtajana Johanna Hongisto Grundström, joka on yksi ruotsinsuomalaisia edustava jäsen.

Kokouksissa on käsitelty etuuskäsittelyä, suomenkielistä esikoululuokkaa ja suomalaista kulttuuria. Kokouksen muistiinpanot voi lukea ruotsiksi ja suomeksi kunnan verkkosivuilta.

Enköpingin kunta tekee yhteistyötä kaikkien Ruotsin hallintokuntien kanssa tietojen ja kokemusten vaihdon tiimoilta.

Tukholman lääninhallitus järjestää tiedotustilaisuuksia ja koulutuspäiviä hallintokunnille. Niihin on osallistunut kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lind, ja Erik Adell Hellström kulttuuriministeriöstä on antanut tietoja hallituksen vähemmistöpolitiikasta.

Suomen Tukholman suurlähetystö järjestää seminaarin pari kertaa vuodessa suomen kielen hallintoalueiden koordinaattoreille. Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika on aina paikalla ja lausuu tervetuliaissanat. Seminaareissa annetaan muun muassa tietoja suurlähetystön konsulipalveluista. Seminaarissa on keskusteltu muun muassa suomen kielen keskuksen perustamisesta Ruotsiin sekä vähemmistölain toteutuksen tuomista kokemuksista ja haasteista kunnissa.

Luennot

Kunnan kansallisten vähemmistöjen parissa tehtävässä työssä olemme aiemmin järjestäneet Ruotsin vähemmistöpolitiikkaa käsitteleviä luentoja kunnan luottamustoimiin valituille ja toimihenkilöille. Luennoitsijoina ovat olleet muun muassa Lennart Rohdin, aiempi kansanedustaja ja valtiosihteeri, joka käsitteli monimuotoisuutta, Ruotsin kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä sekä Helena Cronséll, kansallisten vähemmistökysymysten kehityspäällikkö Tukholman lääninhallituksessa.

Mitä kunnassa on tehty suomen kielen hallintoalueena

Niiden seitsemän vuoden aikana, joina Enköpingin kunta on ollut suomen kielen hallintoalue, olemme yhdessä ruotsinsuomalaisten kanssa eri tavoin nostaneet esille suomen kieltä ja kulttuuria. Suomen kielen hallintoalueen merkityksen ymmärtäminen ei aina ole ollut helppoa ruotsinsuomalaisille, kuntalaisille, poliitikoille tai toimihenkilöille. Ei ole helppoa omaksua ajatusta, että 1960-luvulla Enköpingiin ja Bahcolle tulleita monia
"siirtolaisia" kutsutaan tänään kansalliseksi vähemmistöksi.

Olen työssäni törmännyt juuri tähän seikkaan ja uskon sen olevan syyn sille, että on ollut vaikeaa saada tieto leviämään ja ymmärtää, mitä suomen kielen hallintoalue merkitsee. Esimerkkinä siitä olkoon, että ruotsinsuomalaisilla on oikeus suomenkieliseen huolenpitoon ja esikouluun sekä suomen kielen käyttämiseen yhteyksissä kunnan kanssa. Mielestäni yhä useammat kuitenkin alkavat ymmärtää, ja haluaisinkin väittää, että se on
sukupolvikysymys. Monet 1960-luvulla tulleet suomalaiset ovat nimenomaan suomalaisia kielineen ja kulttuureineen. Lapsena tänne tulleet sukupolvet, jotka ovat kasvaneet suomen ja ruotsin kielen keskellä, tuntevat molempien maailmojen kielen ja kulttuurin, ymmärtävät paremmin vanhempiensa sukupolvea ja suomalaisia juuria. Keskustellessani vanhemman sukupolven kanssa huomaan suomalaisuuden kiinnostavan heitä enemmän
heidän nuoruusaikojensa musiikin, ruokakulttuurin, tanssin ja tangon muodossa. Keskustellessamme ruotsinsuomalaisesta lipusta, tänne 1960-luvulla tulleet eivät oikein tunne sitä omakseen, sillä heidän lippunsa on Suomen lippu. Nuorempi sukupolvi, joilla tarkoitan lastenlapsia, ja jotka ovat todellisia ruotsinsuomalaisia, näkevät
ruotsinsuomalaisten lipun omana symbolinaan. Se on symboli, joka osoittaa heidän olevan parhaassa tapauksessa kaksikielisen ryhmän ja ehdottomasti kaksikulttuurisen ryhmän. Kulttuurin he ovat saaneet perheeltään ja ennen kaikkea isovanhemmiltaan. Uskoisin ruotsinsuomalaisuuden tulevan ajan myötä, tänään vanhempi sukupolvi
tunnustaa edelleenkin vain aidon suomalaisuuden.

Viiteryhmät, lukupiiri, novellihanke, seniorineuvonta

Suomenkielen ja suomalaisuuden kehittämistyössä kunnassa olemme luoneet eri viiteryhmiä, joiden avulla ruotsinsuomalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin. Osallistuvien ruotsinsuomalaisten ansiosta olemme yhdessä luoneet mahdollisuuden monia kiinnostavien eri aktiviteettien toteutukselle, joista monet ovat pitäneet. Esimerkkinä mainittakoon Markku Välilän kirjastossa vetämä suomenkielinen lukupiiri, joka on kokoontunut pari kertaa kuukaudessa lukeakseen yhdessä ja keskustellakseen valitusta kirjasta, esimerkiksi Enni Mustosen sarjaan kuuluvasta. Lukupiiri on voitu toteuttaa kirjastonhoitaja Maria Ekmarkin myönteisellä avulla. Hän on hyvässä palveluhengessä tilannut ryhmän toivomia kirjoja, mutta myös muut lainaajat ovat saaneet esittää toivomuksia, joita on kuunneltu. Kunnan kirjastossa on hyvä valikoima suomenkielisiä kirjoja ja elokuvia, joita suomenkieliset lainaajat arvostavat.

Kirjailija Jorma Keskitalon vetämä novellihanke etenee yhdessä muutaman ruotsinsuomalaisen kanssa, jotka vuoden 2019 aikana ovat kirjoittaneet elämästään ruotsinsuomalaisena ja Enköpingin asukkaana. Novellit kootaan kirjaksi, jonka julkaisemista suunnitellaan jouluna 2020.

Toinen hieno aloite tulee Anja Johanssonilta, joka on eräs kunnan suomenkielisistä vapaaehtoisista, ja jolla on vankka kunnallinen kokemus. Hän on entinen hoitoalan opettaja, joka 1980-luvulla toimi Ljunggårdenin vanhusten talon johtajana. Hän vastaa kysymyksiin ja neuvoo vapaaehtoisesti suomenkielisiä senioreita ennen kaikkea hoitoa ja
hoivaa koskevissa kysymyksissä, sekä välittää hänelle esitetyt muut kysymykset oikealle henkilölle.

Ruotsinsuomalaiset teematapaamiset

Villa Sandgatanilla vuonna 2014 vaatimattomasti käynnistyneet ruotsinsuomalaiset teematapaamiset, joita kutsuimme Ruotsinsuomalaisiksi omaiskahviloiksi kokosivat kerran kuussa kourallisen osallistujia, mutta vuoden 2019 päättäjäisiin tuli nelisenkymmentä joulupuurosta ja joululauluista nauttivaa kävijää. Nämä yhä useampien suosimat
tapaamiset ovat hyvin arvostettuja etenkin ikääntyneiden ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Tapaamisten sisältö suunnitellaan viiteryhmässä, jota vetää suomenkielinen Hoito- ja erityishuoltohallinnon etuuskäsittelijä Nina Lehto Öberg. Vuosien mittaan teemat ovat käsitelleet juridiikkaa, edunvalvontavaltuutusta, inspiroivaa elämäniloa, kunnallisia maksuja, yhteislaulua, joogaa ynnä muuta.

Suomalainen kulttuuri

Suomalaisen kulttuurin parhaiten tunteva Suomi-Seura Sampo on huolehtinut kulttuurista. Jotkut yhdistyksen kulttuuriaktiviteeteista ovat saaneet avustusta kunnalta, kuten esimerkiksi tanssikurssi, perinteinen äitienpäiväjuhla, jossa äidit saivat ruusuja ja lauluja, isän päivä sekä Suomi-Seuran hyvin vanha perinne, pikkujoulu. Se on hieno perinne, joka on järjestetty 1960-luvulta lähtien. Sen aikana lapset tapaavat joulupukin ja laulavat perinteisiä suomalaisia joululauluja.

Ljunggårdenin tapaamispaikalla esiintyi syyskuussa ”Trio Kontrast”, joka laulaa ja soittaa suomalaisia ja ruotsalaisia lauluja.

Kunnonvaalintaa suomen kielellä

Jotkut vuonna 2014 käynnistetyt aktiviteetit ovat olleet niin suosittuja, että ne jatkuvat yhä. Voimme sanoa niiden vakiintuneen, ja toivomme niiden jatkuvan tulevaisuudessakin. Kunnonvaalinta ja/tai vesijumppa on Markku Välilän vetämä erittäin arvostettu aktiviteetti, jossa suomenkieliset seniorit saavat ”jumpata” suomen kielellä suomalaisen musiikin säestyksellä.

Suomenkielinen hoivakoti sekä Hoito- ja erityishuoltohallinto

Norlandia Caren hoitamassa Kungsgårdenin hoivakodissa on 11 paikan suomenkielinen osasto. Suomenkielisellä Backen2-osastolla työskentelee seitsemän henkilöä, joista neljä on suomenkielistä. Muut kolme ovat ruotsinkielisiä, mutta ovat työskennelleet Backenissa useita vuosia ja tuntevat asukkaat sekä ymmärtävät ruotsia osaamattomien perustarpeet. Yhdestätoista Backenin asukkaasta kaksi on ruotsin ja yhdeksän suomenkielistä. Kolme yhdeksästä suomenkielisestä ei ymmärrä, eikä puhu ruotsia. Hoivakodissa on myös suomenkielinen toimintaohjaaja Aila Mattila.

Hoito- ja erityishuoltohallinto informoi asiakkaitaan suomenkielisten palvelujen ja huolenpidon mahdollisuudesta. Arvioitaessa tarvittavaa huolenpitoa on mahdollista valita suomenkielinen viestintä, jolloin saa suomenkielisen etuuskäsittelijän tukea. Suomen kielen taito luetaan ansioksi hoitohenkilöstöä rekrytoitaessa, mutta se ei ole tärkein
prioriteetti, vaan ensi sijassa vaatimuksena on ikääntyneiden hoidon ja hoivan osaaminen.

Enköpingin kunnan kaikilla hallinnon aloilla on 20 työntekijää, jotka haluavat käyttää suomea työssään. Se ilmeni kesällä 2019 suoritetusta kartoituksesta.

Ruotsinsuomalaiset messut

Ruotsinsuomalaiset messut ovat myös toistuva suomalainen tapahtuma kunnassa. Messujen tarkoituksena on esitellä asukkaille, millaista suomenkielistä palvelua voimme tarjota vanhustenhuollossa, esikoulussa, koulussa ja kulttuurissa, mutta ensisijaisena tavoitteena on nostaa esille kuntaa suomen kielen hallintoalueena. Messuja on arvostettu, ja ne sisälsivät myös suomalaisen kulttuuriosuuden. Se merkitsi tangoa, huomiota saaneen
nuoren kirjailijan sekä suomalaisen Enköpingissä asuvan raviohjastajan Jorma Kontion, joka vuonna 2015 valittiin vuoden ruotsinsuomalaiseksi. Tämän kunnianosoituksen hän jakaa kiekonheittäjä Daniel Ståhlin (2018) ja kirjailija Anna Takasen kanssa (2019). Vuoden ruotsinsuomalainen on valittu vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Tarkoituksena on huomioida henkilöitä, jotka vuoden aikana ovat tehneet merkittäviä suoritteita ruotsinsuomalaisuuden ja ruotsinsuomalaisten kysymysten eteen.

Messuilla toteutetussa kyselyssä esitimme myös alla olevan kysymyksen:
”Mikä suomenkielinen palvelu on mielestäsi tärkein, jota Enköpingin kunnan tulee priorisoida?”

  • Ensimmäisen sijan jakavat vanhustenhuolto ja suomalainen kulttuuri, kuten
    musiikki, teatteri ja elokuvat
  • Toisen sijan jakavat kirjat ja elokuvat kirjastossa sekä suomenkielinen henkilöstö
  • Jaetulla kolmannella sijalla ovat äidinkielenopetus ja tapaamispaikat

Voidaan todeta, että toteuttaessamme kyselyn vuodesta 2014 lähtien vanhustenhuolto on aina ollut ensimmäisellä sijalla.

Kunnan kirjastossa marraskuussa 2019 järjestetyillä Ruotsinsuomalaisilla messuilla Uusi Teatteri esitti lastennäytelmän ”Kadonneet sanat”, jonka musiikin on säveltänyt Heidi Kaarto ja Jukka Lehto. Messuilla informoitiin myös kunnan suomenkielisistä palveluista sekä tarjoiltiin Enköpingin Suomi-Seuran Sammon leipomia joulutähtiä.

Suomen lippu nostetaan salkoon 6. joulukuuta Stora torgetilla Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Suomenkielinen uutiskirje ja verkkosivut

Suomenkielisenä koordinaattorina käynnistin muutama vuosi sitten suomenkielisen uutiskirjeen. Sen saa 120 tilaajaa, joihin kuuluu myös Suomen Kaarinassa asuvia. Se täydentää hyvin paikallislehdissä julkaistavia ilmoituksia ja julisteita halutessamme saavuttaa ruotsinsuomalaisia kertoaksemme muun muassa kulttuuritapahtumista. Kunnan verkkosivuilta saa myös suomenkielisiä tietoja otsikossa Suomeksi. https://enkoping.se/suomeksi.html

Pohjola-Nordenin Enköpingin osasto täyttää 50 vuotta ja kutsui marraskuussa Herman Lindqvistin kertomaan Gustaf Mannerheimistä, joka oli Suomen legendaarinen sotamarsalkka ja presidentti. Hänellä oli pitkä ja monipuolinen elämä ylipäällikkönä neljässä Suomen sodassa. Sitä ennen hän palveli upseerina Venäjän tsaaria ja toimi
vakoojana Kiinassa. Hän oli mystinen ja usein kiistelty poliitikko ja sotilas, joka samalla oli todellinen elämännautiskelija ja kosmopoliittinen hurmuri. Hän oli elegantti herrasmies, joka nosti naisten sydämet paloon. Elämänsä loppuvaiheessa hänellä oli ratkaiseva rooli Suomen itsenäisyystiellä.

Pohjola-Nordenin kielikurssit, Suomen Tukholman-instituutti

Olemme aiempina vuosina yhdessä Pohjola-Nordenin kanssa järjestäneet Herman Lindqvistin kirjailijavierailun, jolloin hän kertoi kirjastaan ”Kun Suomi oli Ruotsi”.

Vuosien aikana vapaaehtoiset ja innokkaat vanhemmat ovat käynnistäneet pari kielikurssia toivoen lasten saavan harjoitella suomen kieltä eri yhteyksissä. Ryhmät ovat koostuneet ruotsalaisista vanhemmista herroista, lapsista ja nuorista sekä aikuisista ja olivat avoinna kaikille kiinnostuneille. Kaksi hyvin entusiastista ohjaajaa Susan Johansson ja Anja Johansson ovat vetäneet ryhmiä. Susanin nuorille tarkoitettu piiri on pidetty ruotsin kielellä, mutta sisältänyt suomenkielisiä osia ja käsitellyt teemoina kirjastoa ja autohaaveita.

Suomen Tukholman-instituutin avulla olemme myös pystyneet esittämään suomalaisia elokuvia. Instituutilla on vilkas ja monipuolinen ohjelmatoiminta, jonka tavoitteena on luoda konkreettisia kohtaamisia ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän välille. Elokuvista keskustellaan ”ruotsinsuomalaisen kulttuuriryhmän” viiteryhmässä, jonka vetäjänä toimii Elämyshallinnon kulttuurisihteeri Sofia Lindstedt. Useimmiten katsojamäärä Joar Blå -teatterin elokuvanäytöksissä on ollut n. 60.

Esitetyt elokuvat ovat olleet ajankohtaisia, Suomessa ensi-illan saaneita kuten esim. ”Olavi Virta – Unohtumaton ääni”, joka kuvaa erästä Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä laulajista. Olavi Virta (1915–1972), jota näytteli Lauri Tilkanen, oli ainutlaatuisen äänen ja karisman saanut mies, joka saavutti suuren suosion eläessään. Hänen musiikkiuraa koskeva haaveensa katkesi talvisotaan, mutta hän onnistui kuitenkin raivaamaan tiensä köyhyydestä huipulle. Lokakuussa esitettiin Aurora-niminen elokuva, joka kertoo hauskasta ja hankalasta biletytöstä, joka haluaa vaihtaa paskaelämänsä johonkin parempaan Norjassa. Darian on Iranista kotoisin oleva melankolinen pakolainen, jolla on tarvetta päästä nopeasti naimisiin saadakseen jäädä tyttärensä kanssa Suomeen.

Suomen Tukholman-instituutti on myös järjestänyt kielikursseja vahvistaakseen vanhustenhuollossa työskentelevän suomenkielisen hoitohenkilöstön työssään käyttämää kieltä ja esikoulussa työskentelevien pedagogien suomen kieltä.

Esikoulu

Kunnan liittyessä suomen kielen hallintoalueeseen käynnistettiin esikoulutoiminta kiertävän suomenkielisen esikouluopettajan avulla. Tällä hetkellä Enöglan esikoulussa toimii suomenkielinen osasto, jonka pedagogi Niina tekee parhaansa suomalaisten esikoululaisten eteen. Gul-osasto on sekä ruotsin- että suomenkielinen, mutta sen
tehtävänä on puolustaa suomalaista kulttuuriperintöä. Lasten ei tarvitse osata suomea ennestään pystyäkseen osallistumaan toimintaan. Perheen suomalainen syntyperä sekä toive lapsen kielen ja perinteiden oppimismahdollisuudesta riittävät.

Seniorien suomenkielinen älypuhelinkurssi

Syksyllä 2019 käynnistettiin senioreille suomenkielinen älypuhelinkurssi. Kurssin aikana osallistujat saivat rauhalliseen tahtiin yksilöllisellä avulla oppia Iphone- ja Androidpuhelinten perustoimintoja, kuten sähköpostin käyttöä, kameraa, kalenteria, sosiaalista mediaa sekä eri sovellusten asennusta ja käyttöä. Kurssi perustuu kirjaan ”Seniorin älypuhelinopas”.

Kurssi oli hyvin suosittu pidetyn ja osaavan vetäjän Jenny Timlinin ansiosta. Monet muut halusivat myös osallistua kurssille, ja sen johdosta uusi ryhmä käynnistettiin yhdessä NBV:n kanssa tammikuussa 2020. Toivon mukaan voimme yhteistyön ansiosta järjestää useampia kursseja tulevaisuudessa.

Lasten ja nuorten stipendit

Olemme vuosien mittaan jakaneet stipendejä oppilaille, jotka ovat lukeneet suomea äidinkielenään peruskoulussa. Idean esitti silloinen suomen kielen opettaja Anna-Mari Ojutkangas Hedlund.

Vuoden 2019 stipendi annettiin Elin Martikaiselle Entréskolanissa sanoilla:
”Oppilas on ala-asteelta saakka ahkerasti käynyt suomen kielen tunneilla, tehnyt hyvin läksynsä ja osallistunut erityisellä rakkaudella, ylpeydellä ja kiinnostuksella suomen kielen ja kulttuurin opetukseen”.

Päättäjäiset pidettiin Joar Blåssa, ja stipendin jakoivat kaksi aiempaa stipendiaattia Ida Kotomäki ja Wilma Vuorijärvi Westerlundska-lukiosta.

Toinen Anna-Marin ehdotuksista oli lähettää peruskouluoppilaiden tervehdys Suomen presidentin vaimolle Suomen juhliessa 100-vuotisjuhlaansa.

Tärkeä osatyö suomen kielen hallintoalueella on luoda lasten ja nuorten toimintaa, mutta valitettavasti kiinnostus juuri sitä kohtaan on ollut laimeaa. Nuoria on ollut vaikeampaa saavuttaa, koska heillä on niin paljon muuta. Minulla oli sen johdosta eräänä kesänä ruotsinsuomalaisia nuoria kesätöissä kansliassa, jolloin pyrin sitä kautta ymmärtämään, mikä heitä voisi kiinnostaa. Eräs yritys oli käyttää Ruotsinsuomalaisten nuorten liittoa, joka
kertoi Suomi-Seuran nuorisokahvilassa toiminnastaan. Sen tuloksena järjestettiin muun muassa tapaamisia Uppsalan ja Västeråsin nuorten ruotsinsuomalaisten kanssa.

Kevätlukukauden päätteeksi Ida ja Wilma osallistuivat keilailu- ja piknikaktiviteetin sisältävän kesälomatapahtuman järjestämiseen. Vuoden aikana on näytetty pari perhe-elokuvaa saadaksemme lapset ja nuoret kiinnostumaan ja tapaamaan toisiaan. Toukokuussa näytettiin ”Onneli, Anneli ja nukutuskello”.

Meillä on kaikkina vuosina ollut erittäin hyvä yhteistyö suomenkielen opettajien kanssa. Nykyinen suomenkielen opettaja on nimeltään Maria Harju, ja hän on hyvin tärkeä lenkki kunnan suomalaisuustyössä.

Suomalainen koivu joen rantatiellä

Kaikista upeista asioista, jotka olemme toteuttaneet, tekee puistohallinnon vuonna 2017 joen rannalle istuttama koivu minut hyvin ylpeäksi. Koivu on Suomen kansallispuu, ja halusimme sen avulla tuoda esille Enköpingin kunnan kuulumista suomen kielen hallintoalueeseen ja samalla juhlistaa satavuotiasta Suomea. Suomen lehdet raportoivat
tapahtumasta, jonka aikana Enköpingin kunta istutti koivun.

Suomalainen musiikki

Vuosien aikana olemme järjestäneet monia hienoja suomalaisia musiikkiesityksiä yhtäältä Suomi-Seuran ja toisaalta Elämyshallinnon kautta. Vuoden 2019 toukokuussa järjestettiin Tingshusetissä konsertti nimeltään ”Suomi sydämessäni”. Se koostui kansainväliset mitat täyttävistä Zolzaya Tserendorjin flyygelillä esittämistä suomalaisista romansseista ja kansanlauluista. Tilaisuuden juontaja Risto Hurskaisen kertoi lyhyesti jokaisesta soitettavasta kappaleesta. Konsertti sisälsi Jean Sibeliuksen, Oskar Merikannon, Fredrik Paciuksen, Heikki Klemetin ja Edith Sohlströmin musiikkia.

Enköpingin kunta huomioi kaikki kansalliset vähemmistöt

Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Päivä valittiin Trondheimissä pidetyn ensimmäisen saamelaiskokouksen muiston kunniaksi.

Ruotsinsuomalaisilla on myös oma kansallispäivänsä 24. helmikuuta, jota juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. 24. helmikuuta valittiin, koska se oli Carl-Axel Gottlundin syntymäpäivä. Hän oli suomalainen kansanperinteen kerääjä ja kulttuuripoliitikko, joka vuonna 1830 perusti Ruotsin ensimmäisen Suomi-Seuran Tukholmaan.

8. huhtikuuta on romanien kansallispäivä. Sitä juhlitaan ensimmäisen Lontoossa 8. huhtikuuta 1971 pidetyn kansainvälisen romanikongressin muistoksi.

15. heinäkuuta on tornionlaaksolaisten päivä. Sitä juhlitaan vuodesta 2015 lähtien tornionlaaksolaisten ja heidän kulttuurinsa kunnioittamiseksi. 15. heinäkuuta valittiin sen johdosta, että Tornionlaakson lippu esiteltiin 15. heinäkuuta 2007 juhlallisessa seremoniassa Tornionjoen ylittävällä sillalla.

Kiitos

Lopetan kiittämällä kaikkia heitä, jotka ovat osallistuneet Enköpingin kunnan suomen kielen hallintoalueen kehittämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Toivon kehityksen jatkuvan samalla tavalla.

Suomenkielisiä tietoja saa kunnan verkkosivuilta otsikosta/Suomeksi.
Lisätietoja:
https://enkoping.se/suomeksi.html

Kun vierailet verkkosivustollamme, joitakin vierailuasi koskevia tietoja tallennetaan.